maanantai 10. marraskuuta 2008

Sairausvakuutusrumbaa ja arkipäivän dramatiikkaa

Vielä Suomessa ollessamme katselimme Michael Mooren dokumenttielokuvan "Sicko", joka käsitteli mm. USA:n terveyden- ja sairaudenhoidon nurinkurisuutta sen ollessa vakuutusyhtiöiden kommervenkkien vääristämää. Elokuvan näyttämä todellisuus näytti pöyristyttävältä ja vakuutusyhtiöiden "lääketiede" vaikutti olevan aivan joltain toiselta planeetalta kuin millä me elämme. Silloin jo mietimme, voimmeko edes lähteä tänne jos Lilja esimerkiksi ei saisikaan edes vakuutusta sairaushistoriansa perusteella. Koska vakuutus luvattiin, uskalsimme lähteä, mutta nyt olemme ensimmäistä kertaa törmänneet vakuutusyhtiön tekemään käsittämättömään kielteiseen päätökseen. Lääkäri haki vakuutusyhtiöstä Liljalle maksusitoumusta, jotta hänelle voitaisiin antaa RS-virusvasta-ainetta ko. viruksen epidemiakautena. RS-virus on siitä kurja, että se voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia lähtökohtaisesti terveellekin lapselle, ja siksi tiettyjen riskiryhmien sairastuminen pyritään näillä rokotteilla estämään. Lilja kuuluu riskiryhmään, koska hänellä on keskosuudestaan johtuen BPD eli vapaasti muotoiltuna "keskosen keuhkotauti". Kriteerit BPD:n diagnosoimiseksi ovat samat Suomessa ja USA:ssa. 

Amerikkalaisen pediatriyhdistyksen mukaan kriteerejä tämän rokotteen saamiseksi on monenlaisia, ja varmasti joissain tapauksissa vakuutusyhtiö voi löytää porsaanreikiä, joiden perusteella joku ko. rokotteen tarvitseva lapsi ei sitä saakaan. Mutta mitäs sanotte tästä: 
A) Yksi kriteerikokonaisuus, jonka perusteella lapsi on oikeutettu saamaan rokotteen, on se että lapsi on syntynyt keskosena ja hänellä on BPD  
B) Lilja on syntynyt keskosena ja hänellä on diagnosoitu BPD. 
C) Vakuutusyhtiön ratkaisu oli seuraava: Kriteerit eivät täyty.

Tavataanpa nyt yhdessä kohdat A) ja B) läpi: Keskonen. BPD. Erityisesti haastan tässä kohdassa lakimiehen persoonan omaavat ihmiset testaamaan sisälukutaitoani. Oikeastaan naurattaa, melkein. Jollei närkästyttäisi niin paljon. 

Seikka joka sai jo oikeasti hymyilemään, oli se kun soitin lääkärin vastaanotolle ja keskustelin hoitajan kanssa siitä, miten nyt edetään. Hoitaja sanoi useaan otteeseen, vakaumusta pursuavalla äänellä: "We'll fight for you." Dramatiikka näköjään kuuluu olennaisena osana amerikkalaiseen arkipäiväiseen vuorovaikutukseen, ei pelkästään presidentin puheessa tai "Rescue 911" ohjelman välispiikeissä. Eipä silti, luultavasti taistelu on lähinnä se sana jota täytyy käyttää kun kuvaillaan vuorovaikutusta sairasvakuutusfirmojen kanssa. Valitettavasti en voi itsekään olla aivan varma siitä, etteikö tästä vielä tulisi taistelu. Vaikka kaikille pitäisi olla päivänselvää, ettei kriteereissä ole mitään epäselvää. Kuten yllä totesin, "Sickon" perusteella vaikuttaa siltä, että vakuutusyhtiöiden lääketiede ei ehkä olekaan samasta oppikirjasta kuin sairaanhoidon saralla oikeasti työskentelevien lääketieteen ammatilaisten, ja silloin BPD:kaan ei ehkä aina ole BPD. Siitä johtunee sekin, että sairaanhoidon palveluita tarjoavat firmat kuten tämänkin lääkärin vastaanotto on harjaantunut käyttämään "likaisia" keinoja (joku sanoisi lakimiesmäisiä keinoja... ;) ) taistelussaan oikean ratkaisun saamiseksi. Niinpä aiemmin mainittu hoitajakin kertoi minulle, että he kyllä tulevat voittamaan tämän taistelun, sillä he sanovat vakuutusfirmalle, että jos rokotetta ei makseta, he lähettävät lapsen jokaisen flunssan yhteydessä sairaalaan ja se tulee maksamaan vakuutukselle paljon enemmän. Tässä maassa ilmeisesti faktat eivät puhu puolestaan. Tälläiset toimintamallit ovat luultavasti jo niin syvään juurtuneita, että tarvitaan enemmän kuin yksi Obama korjaamaan tilanne.

4 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Moikka Sanna!

Kiva lukea blogista teidän kuulumisia!! Niin se aika vaan vierähti, ettei ehditty nähdä ennen teidän muuttoa. Einokin on jo pistäytynyt täällä katsastamassa Liljan ja Niilon kuvia - vanhempien avustuksella vielä tosin...

Terveisin,

Anna, Mikko & Eino

Sanna kirjoitti...

Moi! Hauska kuulla teistäkin! Tosin nyt kun tiedän, että jutustelujani lukee muutkin kuin kritiikittömät mammat ja mummit ja tädit tai muuten sukulaissuhteilla velvoitetut, niin alkaa ujostuttaa omien lasten edesottamusten yksityiskohtainen raportointi...! Terveisiä Einolle!

Unknown kirjoitti...

Valitettavasti kuulostaa aika tutulta ihan näin Suomenkin vakuutusyhtiöiden toiminnassa...

Sanna kirjoitti...

Se on varmasti ihan totta... myös Kelalla on toisinaan aika hämmästyttävä näkemys lääketieteellisistä tosiseikoista. Sairas ei ehkä olekaan sairas.