Jätän herkkuelämykset ja ravintolatkin tämän jaarituksen ulkopuolelle, sillä haluan nyt ensisijaisesti purkaa tunne-elämyksiä sieltä ällistys ja ällötys -poolista.
Ruokakaupoista varmaankin parhaasta päästä ja monipuolisin on Whole Foods market, jossa kaikki on luomua ja hiukan kalliimpaa. Siellä on hienoa myös se, että vihannesosastolta löytyy yhtä ja toista juuresta (varmasti kylläkin sesongin mukaan), kuten nauriita. Valikoima kaikenkaikkiaan on siellä skaalan eksoottisemmalla kantilla. Huonoa siellä on näin perheellisen näkökulmasta se, ettei sieltä saa vaippoja ja jos siellä myydään wc-paperia jossain nurkassa, niin se on varmaan jotain silkkipaperia yksittäispakattuina. Se on myös meiltä katsottuna kohtalaisen ajomatkan päässä. Koska täällä saa ajella autolla muutenkin enemmän kun tarpeekseen, käymme mielellämme "lähikaupassa" jonne on vain 5 min ajo. Saman risteyksen vastakkasilla puolilla ovat Giant ja Balducci's. Ensinmainittu on "S-market" ja jälkimmäinen on herkuttelijan paratiisi, jonka rinnalla Stockmannin Herkku on Siwa. Giantissa siis käymme useimmiten, koska sielläkin on kohtuullisen hyvä vihannes- ja hedelmäosasto (juureslinjalla löytyy porkkanan lisäksi lähinnä palsternakka, jos löytyy) ja sieltä saa myös useimpia tuotteita luomuversioina. Ja vaippoja. Ja WC-paperia.
Porkkana on porkkana, ja sitä ei tarvitse enempää ihmetellä etenkin jos se on luomu. Oli ne luomustandardit täällä mitkä hyvänsä, uskoisin kuitenkin niiden täyttävän odotukset riittävän hyvin jos lähdetään siitä ettemme Suomessakaan aivan orjallisesti luomua ostaneet.
Luulin myös että kanan rintapalat ovat kanan rintapaloja, sellaisenaan. Ihmettelinkin jo, ettei täällä ole sellaista ärsyttävää marinadivillitystä kuin Suomessa. Kerran jälleen päivittelin, että onpa mehukkaita ja muhkeita rintapaloja, kunnes epäilyksemme heräsivät syödessä: rintapalat olivat poikkeuksellisen "maukkaita", etenkin kun emme olleet valmistusvaiheessa lisänneet lainkaan suolaa. Paketin kylkeä tavaamaan vaan, ja pienen pienellä präntillä löytyi teksti "Soaked in broth for extra body"! Siis toden totta, kanan palat olivat uineet kanaliemessä ennen pakkaamista, ja jos kanaliemi olisikin yhtä kuin kanan luista ja muista teurastusrääppeistä keitetty litku, mutta arvatenkin liemi on lähinnä suolaa ja arominvahventeita.. BLÄÄH. Ruokahalu hiipui poikkeuksellisen nopeasti, vaikka on sitä ennenkin harmaasuolattua kinkkua(kin) syöty.
Siispä päättelin: Ahaa, nyt selvisi miksi joidenkin kanapakkausten kyljessä lukee "minimally processed" -kuvittelin sen olevan amerikkalaisten hienostelua, pelkästään halpa keino vedota terveysintoilijoihin ja tapa ilmaista että tämä on ihan hyvää, vaikka sitä ei olekaan kieritetty taikinassa ja paistettu upporasvassa. Seuraavalla kerralla kaupassa tihrustin paketteja ja etsin tekstiä "minimally processed", kunnes lopulta noin kymmenes paketti ilahdutti ko. tekstillä. Ilo oli lyhytaikainen: heti seuraavalla rivillä luki: "cured with salt, soaked and rinsed"! Minimally processed! AINOASTAAN kuurattu suolalla, uitettu jossain liemessä ja huuhdeltu (sentään). Jatkossa otan lakimiehen mukaan kauppaan lukemaan paketteja ja kertomaan minulle mitä paketti voi lain mukaan sisältää, jos siinä sanotaan päällä pelkästään: "Chicken".
Myös muut pakkaukset ovat tehneet minulle tepposiaan. Otetaan nyt esimerkiksi tomaattipyree. Luultavasti en ole koskaan Suomessa tavannut tomaattipyree -purkin taustaa, mutta mausta päätellen siinä ei juuri muuta ole kuin tomaattia -ei ainakaan suolaa ja sokeria. Eilen keittelin pikaista tomaattikastiketta makaronille, ja huiskaisin ylimalkaisesti jotain mausteita joukkoon. Sitten syötiin ja Niilo halusi santsata ainakin kaksi kertaa nimenomaan makaronia, ei lihapullaa.
Maistui ihan hyvin itsellenikin, ja kehuskelin Jussille että noin vaan hatusta tempaisin reseptin ja tuli aika yllättävän maukasta, olikohan salaisuus siinä tirauksessa balsamiviinietikkaa...
Arvatkaapa missä se salaisuus oli...
olikohan se "high fructose corn syrup" vai "spices" vai "grated romano cheese", vai joku muu noista paristakymmenestä ainesosasta. Uusavuttomuutta varmaan, etten ymmärtänyt että "paste" ei ole "puree", ja että pitää ottaa rillit (seuraavaksi hankintalistalla...) kauppaan että näkee, lukeeko tuotteen nimen alla "product", joka vesittää edellä viestitetyn ns. sisältöä kuvaavan termin. Lisäksi kannattaa etsiä tekstiä "no added salt", sillä pelkkä "Diced tomatoes" on oikeasti "diced tomatoes ja salt". Tätä englantia ei koulussa opetettu.
3 kommenttia:
Jepjep. Kaikkihan muistaa Suomen televiisorista sen mainoksen, missä se jukurttiakkapari riemuitsee jääkaapin oven raossa (tyhmä kuvakulmakin), että "Nolla prosenttia lisättyä rasvaa ja sokeria!" Jonkun ravintoterapeutin mukaan sitä lisäämätöntä kyllä sitten löytyikin runsaasti esim. hedelmäsokerin muodossa...Osataan sitä täälläkin, mutta myöntää täytyy sikäläisten osaavan vielä paaaljon paremmin.
Mmnjoo, eipä tämä kotosuomen minimityylikään ihan aina täysosumia tuota. Viime viikonloppuna teki mieli korvasienikastiketta. Kun ihan joka kerta ei viitsi matkata manseen herkkua kinuamaan, niin ostin sitten jotain "Marjan herkkumarjatehtaan" tms tuotetta. Valmiiksi ryöpättyjä sieniä suolaliemessä. Lähiekoriemuluomu ja mitäkaikkee.
Pussin päällä luki isolla "käyttövalmis". Minä hölmö uskoin ja plujautin ruokaan. Hetken päästä oli suu väärässä ja mieli mustekalassa kun huomasin pienemmästä präntistä että
a) suolapitoisuus 4% (sama kuin esim Roquefort-nimisessä maitovalmisteessa ja tämä siis edelleen tarpeen 2x10 min ryöppäyksen jälkeen hermeettisesti suljetussa pakkauksessa) ja
b) "huuhdellaan tarvittaessa".
Kuten vanha västerbotnialainen sananlasku osuvan jälkiviisaasti totaa, tyhmästä päästä kärsivät syövät hiekkaa.
Sienien suolaylläri kuulostaa jotenkin tutulta, Suomesta siis. Täällä suolaa laitellaan vähän sinne ja tänne, joskus liikaa, ja sellaisiinkin tuotteisiin mihin sitä ei uskoisi kuuluvan, mutta Suomessa ollaan joko niin sydänterveellisiä että, tai sitten suolaa käytetään kyllästysaineena.
Lähetä kommentti