Niilon syntymäpäivää juhlittiin virallisin manööverein lauantaina, kun paikalle oli saatu Niilon kaikki kaksi kivointa täkäläistä kaveria, Meri (kuulemma Niilon "lempityttö") ja Kasper. Äiti toteutti parhaansa mukaan Niilon toiveen mansikkakakusta eli mustikkakakusta. Se oli siis mansikka-mustikkakakku, chileläisiä ihan makeita pensas?mustikoita ja aikuisen nyrkin kokoisia suklaassa dippailuun tarkoitettuja luksusmansikoita... no, makeitten marjojen maku onneksi häivytti kaasu-uunissa epätasaisesti paistuneen kakkupohjan epätäydellisyyttä. Niilo tunsi kuviot hyvin, ja alkoi reippaasti laulaa itselleen "Paljon onnea vaan" kun kakku kannettiin pöytään, muut hädin tuskin ehtivät kuoroon mukaan.
Meri perheineen toi perhosia kärsästään puhaltelevan norsun, ja niitä perhosia pyydystettiin eli "pelastettiin" vimmatusti koko ilta. Lisäksi Niilo sai Kasperilta muovailuvahaa ja "spagettikoneen", ja sekin on ollut tosi ahkerassa käytössä tämän sunnuntaiaamun. Lisäksi alakuvassa näkyy tuon kädet ristissä kahvia odottavan Joulumuorin takana Niilon uusi "keittiö", joka ei äidin ja isän iloksi (Niilon pettymykseksi? voi niitä ihania muovisia patterilla toimivia keittiökomplekseja, joissa on mikrot ja porisevat hellat ja suhisevat vesihanat...) pidä mitään ääniä. Kaikilla tuntui olevan oikein mukavat juhlat. Niilokin oli varsin onnellisen näköinen ja sehän on erityisen hauskaa, koska nyt Niilon täyttäessä 3 vuotta hänelle oli ensimmäistä kertaa selvästi tärkeää se, että juhlat täyttivät kunnon synttärien tunnusmerkit: tuli kavereita ja oli kakku ja ilmapalloja ja laulettiin. Näissä olosuhteissa ilman kaikkia parhaita kavereita ja serkkuja ja pikkuserkkuja onnistuminen tuntuu vanhemmille erityisen palkitsevalta.
Niilon syntymäpäivää juhlittiin virallisin manööverein lauantaina, kun paikalle oli saatu Niilon kaikki kaksi kivointa täkäläistä kaveria, Meri (kuulemma Niilon "lempityttö") ja Kasper. Äiti toteutti parhaansa mukaan Niilon toiveen mansikkakakusta eli mustikkakakusta. Se oli siis mansikka-mustikkakakku, chileläisiä ihan makeita pensas?mustikoita ja aikuisen nyrkin kokoisia suklaassa dippailuun tarkoitettuja luksusmansikoita... no, makeitten marjojen maku onneksi häivytti kaasu-uunissa epätasaisesti paistuneen kakkupohjan epätäydellisyyttä. Niilo tunsi kuviot hyvin, ja alkoi reippaasti laulaa itselleen "Paljon onnea vaan" kun kakku kannettiin pöytään, muut hädin tuskin ehtivät kuoroon mukaan.
Meri perheineen toi perhosia kärsästään puhaltelevan norsun, ja niitä perhosia pyydystettiin eli "pelastettiin" vimmatusti koko ilta. Lisäksi Niilo sai Kasperilta muovailuvahaa ja "spagettikoneen", ja sekin on ollut tosi ahkerassa käytössä tämän sunnuntaiaamun. Lisäksi alakuvassa näkyy tuon kädet ristissä kahvia odottavan Joulumuorin takana Niilon uusi "keittiö", joka ei äidin ja isän iloksi (Niilon pettymykseksi? voi niitä ihania muovisia patterilla toimivia keittiökomplekseja, joissa on mikrot ja porisevat hellat ja suhisevat vesihanat...) pidä mitään ääniä. Kaikilla tuntui olevan oikein mukavat juhlat. Niilokin oli varsin onnellisen näköinen ja sehän on erityisen hauskaa, koska nyt Niilon täyttäessä 3 vuotta hänelle oli ensimmäistä kertaa selvästi tärkeää se, että juhlat täyttivät kunnon synttärien tunnusmerkit: tuli kavereita ja oli kakku ja ilmapalloja ja laulettiin. Näissä olosuhteissa ilman kaikkia parhaita kavereita ja serkkuja ja pikkuserkkuja onnistuminen tuntuu vanhemmille erityisen palkitsevalta. 
3 kommenttia:
Voi Niilo kun sie olet mahtava... ONNEA halauksien kera 3-vuotiaalle! Kyllä olisi ollut mukavaa olla näillä synttäreillä, kakku olisi ollut minun mieleen. NAM. Ja Matti olisi mieluusti (niinkuin äitikin) halunnut nähdä sen sinisen norsun toimivan. Upean näköinen kärsä!
Ja kyllä tuo pikku Lilja on niin suloinen tuossa kuvassa... Niin ja ONNEA suukkojen kera 1-vuotiaalle!
Paljon onnea ja iloa teille Uuteen vuoteen 2009!
ps. Kummitus on hengessä mukana!
Voi katsokaa nyt lillin ranteita!!! Oikeat vauvatytön kädet!!! Ihanat poimut!
Äitinsä on onnistunut syöttämään vaikka väkisin! Tosin lokakuun alusta lokakuun loppuun (minkä tämä mummi oli tarkkailijana) lilli oppi syömään ruokansa parkumatta säälittävästi sydämensä pohjasta
WAU
Hyvää 3-vuotispäivää Putte-Possulle! Mitä Liljuskan ranteista? Näyttääkö siltä että on kumilenkit ranteissa?-)
Lähetä kommentti