Piparkakkutalo Ewing drivella

Siinä Airiston selkä kimmeltää auringossa... tarkkakatseisemmat huomaavat että kimallus ei lopu kalliorantaan vaan asvaltoituun pihatiehen. Näin häikäiseviä maisemia täällä on katseltu muutamia päiviä. Selitys on "jäämyrskyssä", joka tuli päivä lumen jälkeen. Yön aikana vihmoi kauttaaltaan n. sentin kerros jäistä veden ja lumen seosta, joka kerrostui kaikkiin pintoihin vahvaksi jääkerrokseksi. Eli kaikki pehmeä lumi on nyt kovan jääpinnan alla. Tämä on kuulkaa kantohanki ihan omaa luokkaansa. Ja todella liukasta. Takapihan lumipeite näyttää houkuttelevalta, mutta ei sinne juuri auta mennä -se on kuin luistinrata. Sitten vaan kävellään edes takaisin jalkakäytävällä. Ei tarvinne kertoa, että leikkipuisto on kuin jääveistospuisto ja kallonhalkaisu on todennäköisin ajanviete. Ei tarvitse miettiä mistä tulee nimi "Icing" kakkujen ja pipareiden kuorrutukselle, eikä sitä mistä ovat saaneet päähänsä että sillä pitää peittää kaikki pinnat tasaisesti.

Tiet olivat pian jo sulat ahkeran suolaamisen ansiosta, mutta kyllä silloin alkuun näki jo pienessäkin mäessä autojen taistelevan renkaiden pidon puutteen kanssa. Täällä ajellaan samoilla renkailla kesät talvet, ja se tietysti jonkin verran selittää sitä miksi täkäläiset ovat päätyneet koulujen sulkemisratkaisuun lumisateella. Ehkä niitä katastrofeja on nähty liian monta kertaa, ja tämä on tuntunut parhaalta ratkaisulta. Tietysti tämän kokoisella mantereella löytyy säätä kuin säätä, ja esimerkiksi tästä pohjoiseen talvi onkin jo ihan todellinen talvi (-turkulaisen kannattaakin siellä olla vaan ihan hissukseen mitä raakoihin talviolosuhteisiin tulee) ja asennoituminen tälläiseen pieneen lumisateeseen tietysti on toinen. Eräskin hiljattain tänne Washington D.C.:n alueelle Illinoisista muuttanut Barack Obama juuri julkisesti päivitteli, että hän lapsineen oli aivan hämmästynyt koulujen sulkemisesta tämänkaltaisen sään vuoksi.  
Kun auto oli kuorittu (sic) laatta kerrallaan jääkuorrutteesta, Niilo halusi tarkistaa onko auton moottori kunnssa. En tietenkään maininut, että hän katsoo väärää päätä. Mutta silti, mikä se on se mekaanikkogeeni joka pojissa aktivoituu? Me emme varsinaisesti ole mitään vapaa-ajan nikkareita tai auton konepellin alla luuraajia, mutta jostain poika vaan on omaksunut tuollaisenkin kiinnostuksen. Mutta tiedättekin varmaan, että insinöörin tytär on lähes insinööri itsekin, joten Niilohan seuraa vaan sukuperinnettä...