Joulupäivänä sää oli kuin luotu uuden lahjapolkupyörän testaamiselle (se etu on Joulun viettämisessä täällä Marylandissa...). Vastaankulkijat pysähtelivät ihastelemaan uutuuttaan kiiltelevää pyörää, ei tainnut olla vaikea arvata että menopeli oli vasta paketista esiin kääritty. Välillä polkeminen otti voimille. Aluksi Niilokin jaksoi taluttaa, mutta pitkähkön lenkin loppupuolella pyörää pääasiassa kantoivat äiti ja isä vuorotellen, kunnes jälleen tuli mukavasti alasviettävä tieosuus, jossa Niilo sai taas olla reipas pyöräilijä.
Mutta erityisjärjestelyistä huolimatta pyöräretki otti kuitenkin voimille... kaikkien voimille. (Seuraavaan kuvaan sisältyy Nyyhkyvaroitus, erityisesti satunnaisten Mummien sydämeen kuvan katsomisella saattaa olla haikeuttavia vaikutuksia --katsominen omalla vastuulla.)
5 kommenttia:
Pakkaan jo laukkujani...
no älkääs pelästykö, matka on vasta suunnitelma-asteella!
Ja ihanhan tässä vaan ihmettelen, kertokaapa mummirukalle, miksi jotkut kuvat suurenee ja jotkut ei. Käsi aina ilmaantuu (siis peukalonkynsiä markkeeraamaan) vaan ei isone...
Sitä kun en tiedä, miksi toiset aukenee ja toiset ei. Kökkö ohjelma. Olen kuitenkin ihan viime päivinä alkanut epäilemään sellaista, että jos olen muuttanut niiden järjestystä latauksen jälkeen, niin niitä ei saa enää avattua. Yritän jatkossa olla siirtelemättä, jos se vaikka auttaisi asiaa. Valitettavasti kuvat latautuvat sitten välillä missä järjestyksessä sattuu, joten jututkin saattavat muuttua entistäkin epäkoherentimmaksi.
Ja sitten vaan takaisin sinne pakkaamaan laukkuja...
Kyllä tässä Satunnaisen tädinkin sydän suli nähdessään isä-poika -kuvan. Voi pientä polkijaa, aamu alkaa sarastaa ja on niin pitkä matka kotiin... Ja sitten turvalliseen isän syliin lepuuttamaan. Nyyyyh. Hellyttävä kuva.
Lilja hatussaan on tietenkin hykerryttävän suloinen.
Tosi söpö kuva Liljasta... :-)
Lähetä kommentti