Postimies tietysti kantaa joka päivä jotain uutta kivaa ihmeteltäväksi, juuri kun luulit huomioineesi kaikki laskuttajat, tai peruneesi kaikki lehdet, niin eikös sieltä taas tupsahda joku unohtunut. Hyvä varmaan että tupsahtaa nyt eikä kahden viikon kuluttua.
Lisäksi lapset (tai oikeammin ne vielä pienemmät, jotka maailmaa todella hallitsevat: pöpöt) tuovat oman lisänsä puuhasteluihin. Paitsi että Niilolla oli korvatulehdus ja siihen liittyen omat kommervenkkinsä, niin Liljakin on ottanut reippaan kirin sairastettujen tautien listalla: nuhan jälkeen tuli ripuli, sitten alkoi silmätulehdus ja nyt todettiin sitten vielä korvatulehduskin. Hienoa tässä on oikeasti se, että tyttö jonka keuhkojen piti olla sekundakamaa ja herkät infektioille, ei ole vielä oireillut sillä saralla lainkaan! Peukut pystyyn ettei alakaan oireilemaan.
Jotain hauskaakin on kuitenkin tiedossa: pääsen näinä päivinä laatimaan Jussille shoppailulistaa. Osan tietysti haluan säästää siihen kun itse olen paikanpäällä. Siisvoitsäkuvitella, kertakaikkiaan pakko sisustaa yksi talo!
Rahaa nyt ei tietenkään ole juurikaan, mutta voi sen ilon ottaa irti niistä vähistä pakollisistakin. Kauppalistan väsääminen täältä Suomesta käsin ei ole minkäänlainen ongelma, netissä voin tutkia eri kauppojen (eikä vähiten Ikean) nettisivuja ja valikoida sieltä kaiken lasten turvaistuimista alkaen. Huomaakohan Jussi jos ujutan listalle Bertoian tuolit ruokapöydän ympärille...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti