Kulta lusikka suussa

Liljan päivän kunniaksi puurotahmaa lattioissa ja pöydässä vierastava äiti lopulta päätti katsoa muualle ja antaa Liljalle lusikan kauniiseen käteen. Kyllä se vaan suuhun meni se puuro... osittain.

Plantaasi Potomacin rannalla

"Hirvounen familyn" vapaa-ajan ohjelmassa oli sunnuntaina Mount Vernon, isänmaallisen amerikkalaisen must-kohde. Kyseessä on 1700-luvulla vaikuttaneen, Amerikan ensimmäisen presidentin George Washingtonin koti. Alunperin alueella oli Ykän iso-isoisälle viljelyksiä varten annettu maatilkku, ja myöhemmin viereen rakennettiin komea "kartano" upeine puutarhoineen josta on näköala Potomac-joelle. Kartano oli käytännössä omavarainen, mitä lienee helpottanut "ilmainen" työvoima eli orjien pitäminen. 
Puiston alueella oli miellyttävää patikoida, joskin hieman maisemien ihailua rajoitti matkaseuramme "kanna minua äiti, minä en jaksa kävellä itse" -kolmevuotias ja "ää-äää-äää" (=haluan kompuroida itse enkä istua vaunuissa) -yksivuotias. 
Alueella ei olisi saanut syödä mitään. Eväsleivät kyllä maistuivat oikein hyvälle... 
Niilo kohtasi kanoja. Kaupunkilaispoika. Hyvä että edes Mount Vernonilla, jos ei Kuralan kylämäessä.

Hyvä Äitienpäivä!

Atsaleapuska talon nurkalla on niin täynnä kukkia, ettei vihreää alta näy.

Sadetta on riittänyt niin että kasvit varmasti viheriöivät, ukkoskuurot ovat myös tavallisia.

Äitienpäivän yllätys oli herkullinen vadelma-mansikkakakku ja nippu neilikoita.

Pihakeinussa on mukava kiikuskella vielä kun ötökät eivät ole saapuneet kiusaksi.

Kyllä säät ovat vaihdelleet laidasta laitaan, mutta kuinka ollakaan Äitienpäivän viikonlopuksi sää muuttui mitä mukavimmaksi; ei liian helteiseksi, mutta kuitenkin aurinkoiseksi ja sopivan lämpimäksi, jotta oli kiva kirmailla nurmikolla paljain jaloin. Tienoo on tulvillaan eri väreissä kukkivia atsaleapensaita, kiitos runsaiden sateiden ja välissä nautittujen hellepäivien.

Lauantaina kävimme tutustumassa Eurooppa-päivän vuoksi avoimia ovia pitävään Suomen suurlähetystöön. Ovella meitä tervehti mies Marimekko-raitapaidassaan "Soommoro!", hengityksessään vanhan viinan tuoksu... kyllä tuli niin kotoisa olo! Ihan totta niin, mikään edellämainituista määreistä vastaantulijoissa tässä maassa ei ole kovinkaan tavallinen --toisin kuin Suomessa...

Äitienpäivänä äitiä hemmoteltiin kakulla, nam! Sitä syötiinkin sitten aamupalaksi, lounaaksi ja illalliseksi, mutta eipähän jäänyt happanemaan. Ja iltapäivä kului puutarhasta nauttien; sekä rikkaruohoja nyppien että jalkapalloa pelaten ja grillaillen. Paras päivä Ameriikassa!

Nyt joudun kuitenkin lopettamaan lyhyeen, sillä tänään olen todellinen Supermama: valmistan tarjouspaketillisesta jauhelihaa (n. 1,2kg, viimeinen käyttöpäivä tänään) kerralla sekä makaronilaatikon että chilikastikkeen, ja niillä elelläänkin sitten koko loppuviikko...